Jurddašat go heaitit duhpáhiin?

Háliidat go mii riŋget?

Jus háliidat oktavuođa min ráđeaddiin sáhtát maid čállit iežat oktavuođadieđuid oktavuođaskovvái mii gávdno dán siidu vuollegeahčin. Mii gulaskuddat dábálaččat moatti vahku geažis. Min ráđđaaddit sárdnut ruoŧa-, eŋgelasgiela ja arábagiela. Mii dárjut maid dulkaságastallama eanaš gielaide.

Muhtimiidda lea nuogis sárdnut minguin oktii, earát válljejit máŋga oktavuođaid vissis áiggi siste. Heaitit-borgguhit-linja doarjja vuolgá du dálá dilis ja dárbbuin. Mii fállat maid ráđiid nikotiidna sadjásaš gálvvuid ja eará dálkasiid duhpát easttadeapmái. Fuobmá mii eat atte reseapta dahje eará medisiinnalaš ráđiid. Daidda bálvalusaide mii rávvet du iežat diksoaddái.

Ágga heaitimii

Gávdnojit máŋga ággat háliidit heaitit duhpáhiin. Bures boahtin ságastallamiinnát beroskeahttá jus leat ožžon rávvagiid doaktáris heaitit, surramis dearvvasvuođat dahje háliidat golahit ruđa eará gálvvuide go doahpagii. Muhtimiidda lea váillahuvvon rievdadus eallimis, earáide sáhttá doaibma leahkit hirbmat. Ja muhtumiidda-goabbáge.

Seahkalaga dovddut heaitimii

Eanasiidda geat jurddašit heaitit duhpáhiin leat seahkalaga dovddut dasa. Nikotiidna lea hui sorjjasvuođaiđiheapmi ja váikkuha bálkkašupmesystema du vuoigŋasis. Geavahit duhpáha addá dovddu duđavažžan ja gáibádus nikotiidnii sáhttá addit váivahuvvan dovddu. Dat dagaha dávjá ahte joatkát geavahit duhpáha vaikko leat negatiivva konsekveanssat eallimis. Dus sáhttá leahkit juohkelágán ákkat máilmmis heaitit, muhto sáhttá dovdut veadjemeahttun. Gávdnu buorre ođas ahte gávdno veahkki oažžut. Mii geavahit duođaštusvuođđu vugiid veahkehit du olahit láhttenvuogi rievdadusa maid ražat. Dat siskkilda doarjju sihke fysalaččat ja psyhkalaččat váttisvuođaide maid sáhtát vásihit.

Dearvvasvuođa vuoittut heaitit borgguheamis

Duhpátsuova sisdoalus leat máŋga vahát ávdnasat. Borgguheapmi lea okta dain stuorimus álbmotdearvvasvuođa bárti globálalaččat. Dávddat relaterejuvvon borgguheapmái lea dábáleamos sivva ilá árrat jápmimii. Borgguheapmi lasiha riskka borašdávdii, váibmo-varrasuotnadávddaide, KOL (kronisk obstruktiv lungsjukdom/bissovaš hehtten geahpesdávda), diabetes ja máŋga eará dávddaide. Go heaitá borgguheamis unniduvvo riskka oažžut borgguhan relaterejuvvon dávddaid.

Passiiva borgguheapmi

Vuoigŋat duhpátsuova vaikko ieš ii borggut gohččoduvvo passiiva borgguheapmi. Dat gii dávjá lea duhpát suova siste guhkit áiggis bidjo seammá dearvvasvuođariskii dego borgguheaddji, vaikko veháš unnit guhkkodagas. Mánát leat erenoamážit hearkkit. Sis lea lasi riskka fáhkkestaga njuoratmánáidjámolašvuhtii, ástmái, allergiijai, bealljeinfekšuvdnii ja geahpesboalddáhahkii go leat suovva siste.

Borgguhat go čáhcebiippu?

Máŋgasat jáhkket lea unnit váraleabbo borgguhit čáhcebiippu go borgguhit sigareahtaid. Muhto suova sisdoalus lea seammalágán váralaš ávdnasat go sigareahttasuovas. Dain gávdno nikotiidna, darvi, kolmonoxiida, ja losesruovdi. Čáhci ii buhtis sisdoalu suovas. Go borgguha čáhcebiipu šaddá stuora oassi suovva mii bahágáhtta sihke borgguheaddji ja olbmot geat leat lahka.

Got heaitá geavahit duhpáha?

Buoremus vuohki heaitit geavahit duhpáha lea dat vuohki mii oažžu du loahpahit. Mii veahkeha lea sierraládje olbmos olbmui – ii gávdno njuolga vuohki. Dábáleamos lea ahte gávdnat vuogi gieđahit dovddu hálu geavahit duhpáha. Ahte oahppat dohkkehit jurdagiid ja dovdduid háliidit borgguhit ja iige dahkat dan lea mearrideaddji. Jus leat hárjánan duhpáhii sáhttá rievdadus gáibidit vissis rahčamuša.

Planere ovdagihtii

Rahčamuš mii gáibida heaitit sáhttá leahkit oba stuorat. Lea danin buorre válljet áiggi heaitimii mii soahpá du eallimii. De oažžu proseassa struktuvrra ja dagaha geahppasit ipmirdit ja čuovvut. Dutkamuš lea vuosehan ahte jus čatná rievdadusa ođasálgimii lassu jáhkehahttivuohta lihkostuvvat. Sáhttá leahkit riegádanbeaivi, ođđa jahki dahje boahtte vahku álgogeahči. Vuordit ahte spontánat galgá dovdat njuolga sáhttá leahkit ahte fertet vuordit guhká.

Ráhkkaneapmi

Jus ráhkkanat ovdal go heaitát borgguhit, lassána jáhkehahttivuohta ahte lihkostuvat. Ráhkkaneapmi sáhttá siskkildit hárjánit dovdat hálu, sihtat veahki olbmuin du lahkosis, jearrat ráđiid dikšoaddis ja háhkat dálkasiid. Ráhkkaneapmi sáhttá dahkat borgguhit váddásit ja ii lea nu vuogas. Dagaha samasta ahte go it borggut lea vuogas ja addá juoidá. Ovdamearka:

• Vállje beare borgguhit báikkis gos ii lea vuogas ja váttis olahit.
• Buhtis ja basa visot mas lea suovva hádja.
• Jurddaš makkár oaidnu iehčanat lea ja got háliidat eallit eallima. Jus siskkilda leahkit friddja borgguheamis, de heaitte borgguhit daga dan dáhpáhusa.
• Návddaš dovddu ahte go it borggut ja fuobmá positiiva rievdadusaid gorudis. Mat bohtet jođánit.

Fysalaš aktiviteahtat ja almmolaš ráđit

Fysalaš aktiviteahtat lea lihkadit nu ládje mii golaha energiija. Juohkelágán lihkadeapmi lea buorre. Sihke muttát ja garra fysalaš aktiviteahtat buoredit dearvvasvuođa ja sáhttá leat veahkkin go heaitá duhpáhin. Dat aktivere sihke goruda vuoigŋama bálkkašupmesystema seamma ládje dego nikotiidna. Fysalaš aktiviteahtat veahkehit geahpidit sihke abstineansa symptomaid ja unohis dovdduid. Dasa nala veahkeha fysalaš aktiviteahtat dearvvaslaš vuogi mii seaguha go dovddat hálu borgguhit.

Moadde eará ráđit:

• Vái varrasohkar dollo muttágit– bora jeavddálaččat.
• Vai eastadat unnán čázi rupmašis – juga čázi dávjá.
• Veardit geavahit nikotiidnasadjásaš dahje eará dálkasii duhpát heaitimii.

Leage siivui iehčanassii

Sorjjasvuohta duhpáhii dagaha ahte gorut bargá rievdadusa vuostte. Eanalaččaide muhtin muddui unohas. Geahččaleapmi rahčama dovddu vuostte vuosehuvvo eanet gillámuš.
Buoremus vuohki gieđahit unohasa vuoste lea divššu iežainat. Ahte leahkit fuolalaš ja siivui iežainat vuostte go vásihat váttisvuođaid unnida gillámuša.

• Daga vuohkkasit alccesat ja geahččal ložžet.
• Planere aktiviteahtaid masa liikot.
• Divtte dáhpáhusaid leat dego leat, sihke buorre ja heajos.

Abstineansa symptomat

Nikotiidna lea hui sorjjasvuođadárbonikotiidnii. Go geavahat duhpáha lea gorut heivejuvvon dađistaga deavdimii nikotiidnii vai dovdo normála. Dat mearkkaša ahte du gorut ja vuoigŋamat dárbbahit heivehuvvot ruoktut go heaittát. Sáhtát šaddat gierddaheapmi, váibbas, fokuserehaga, vuollegaš ja mášoheami. Sáhtát maid oažžut váttisvuođaid oaivebávččas, bivastuvvat, čoavjje bonjadat, ja dábálaš dovdu ilgatvuođa.

Dahkat bissovažžan guhkážii

Heaitit duhpáhiin lea hástalus eanasiidda. Rievdadeapmi sáhttá leat oba bargu, eareliiggán proseassa álggus. Muitu geavahit duhpáha gávdno vuoigŋamis ja gorudis guhkit áiggi maŋŋil heaitima. Dat mearkkaša sáhtát oažžut garra hálu geavahit duhpáha go unnimus vuorddát. Soaitá lea maid ovdal leat vásihan, dahje dovdan lea surrun dutnje. Vaikko dovdu sáhttá surgehit sáhtát joatkit planerejuvvon mátki. Lea buorre leat válmmas dasa.

Jurddeš dáhpáhusaide maid jáhkát addet hálu geavahit duhpáha, planere alternatiiva vugiid mat sáhttet leat veahkkin. Muitte ahte lea ollát dábálaš vásihit hálu geavahit duhpáha, ja sáhtát riŋget midjiide oažžut doarjja ja ráđi.

Váldde oktavuođa minguin

Dat manná heaitit duhpáhiin vaikko sáhttá dovdut váttis. Dábálaččat váldá proseassa áiggi, ja sáhttet gávdnot váttisvuođat bálgás. Muitte gávdnojit gelbbolaš veahkit oažžut. Atnit duođaštus vuogi doarjja mátkkis buoreda du vejolašvuođa lihkustuvvat – leat liekkus bures boahtin váldit oktavuođa minguin.